Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä sukeltamisessa on niin hienoa?

Varmasti jokaisella sukeltajalla on tähän oma vastauksensa. Tämän infopaketin kokoajalle sukellus on kokonaisvaltainen elämys, joka alkaa jo sukellusmatkan suunnittelemisesta, kohteisiin etukäteen tutustumisesta, uusien ihmisten tapaamisesta sukellusretkillä ja sukelluskeskuksissa, aurinkoisella veneenkannella istumisesta suolaisessa merituulessa jännittävän odottavassa mielentilassa.

Sitten tulee aika pukea kamat päälle ja hypätä tuntemattomaan siniseen veneen kannelta. Hetken kuluttua aletaan laskeutua kohti pohjaa. Painottomuuden tunne, leijuminen puolivälissä pintaa ja pohjaa loputtomassa meressä tuntuu kuin leijumiselta ulkoavaruudessa. Siinä unohtuvat työstressi, veroilmoituksen täyttö, rikkinäinen auto, ulkonäkö- ja urapaineet ja rahahuolet, kun keskittyy vain omaan hengitykseen, liikkumiseen ja sukelluskumppaneihin. Kun kaikki sujuu hyvin, "minä" katoaa ja sulautuu osaksi merta, sukeltaja on vain yksi pieni piste valtavassa Kosmoksessa. Uskomattoman värisiä, muotoisia koralleja, mahtavia kalliomuodostelmia, luontaista käytöstään ilmentäviä merieläimiä ja mahdollisuus nähdä hyvällä tuurilla jotakin harvinaista kuten valashai. Tonnikalat metsästävät, pikkukalat parveilevat, meriahvenet vartioivat pesiään, mureena lillivät rakosissa, mustakalat parittelevat riutan reunalla ja klovnikalat uhittelevat liian lähelle niiden kotimerivuokkoa erehtyvälle sukeltajalle. Virrassa kelluminen tuntuu lentämiseltä sen viedessä yli riutan.

Sukelluspäivän päätteeksi auringonottoa kannella veneen kiitäessä avomerellä. Itsensä ylittäminen. Uskaltaminen. Jaetut elämykset muiden ihmisolentojen kanssa. Yhteisöllisyys sukeltajien kesken. Niin paljon sellaista, jota ei voi kokea omalla kotisohvalla, menemättä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kaikille sukellus ei näyttäydy näin filosofisena kokemuksena. Motivaation ytimessä saattaa luonnon tarkkailun lisäksi olla valokuvaus tai videokuvaus, harppuunakalastus, hylkyjen tai luolien tutkiminen, tietynlaisten merenelävien näkeminen (esim. petokalat).

Pääseekö ilman kurssien käymistä sukeltamaan?

Kortiton sukeltaja eli henkilö, joka ei ole suorittanut mitään sukelluskurssia, pääsee sukeltamaan ainoastaan kouluttajan tiukassa valvonnassa matalalle syvyydelle suuntautuvalla sukelluskokeilulla. Tämä tunnetaan myös nimillä "Discover scuba diving", "Try dive" tai "resort course". Kokeilu tapahtuu uima-altaassa, aidatulla ranta-alueella tai matalassa venesukelluskohteessa, jossa on helpot sukellusolosuhteet ja hyvä näkyvyys. Jos on valinnut matkakohteensa hyvin, saattaa kokeilulla päästä näkemään melko mukavaakin luontoa - esimerkiksi Similanin saarilla Thaimaassa tehtävät sukelluskokeilut ovat aika luksusta. Toisaalta ainoana elämyksenä voi olla uima-altaan pohjan röntää tai satama-altaaseen uponnut kumisaapas ja yksi särjensintti.

Vastaus on siis kyllä, mutta kohdevalikoima on suppea/surkea. Varsinkin pelkissä uima-allaskokeiluissa voi pelkästään todela sen, pystyykö sopeutumaan laitteistosta hengittämiseen veden alla vai ei. Jos vastaus on ei, voi olla ihan hyväkin ettei raahautunut kaukana sijaitsevalle sukelluskohteelle.

Mikä on PADI?

PADI on kansainvälinen harrastussukelluskoulutusorganisaatio. Niitä on monia muitakin, eikä PADI ole järjestelmänä ongelmaton, mutta se on suurin ja laajimmalle levinnyt. Maailman yleisin sukelluksen alkeiskurssi on PADIN järjesteämä OWD eli Open Water Diver.

Voiko sukelluslaitteet vuokrata ja mennä itse kokeilemaan jonnekin?
Ei, ei, ei, ja ei. Yksikään järkevä sukelluskeskus ei vuokraa kamoja henkilölle, jolla ei ole mitään sukelluskoulutusta tai -kokemusta. Ilman oikeaa ohjausta ja tietoa sukellus on hengenvaarallista. Esimerkiksi keuhkorepeämän syntyminen ei vaadi kovinkaan monen metrin hallitsematonta nousua henkilöltä, jolla ei ole mitään tolkkua touhussaan tiedon ja taitojen puutteessa.

Saako koralliriutalta kerätä matkamuistoja?

Ei missään tapauksessa. Lue aiheesta listää tämän sivuston kohdasta "Sukellus ja luonnonsuojelu".

Onko sukellus kallista?

Suhteessa moneen muuhun urheiluharrastukseen, kyllä. Alkuun tosin pääsee varsin vaatimattomillakin varusteinvestoinneilla (perusvälineet eli maski, snorkkeli ja räpylät kannattaa hankkia itselle jo ennen alkeiskurssia jo oman mukavuudenkin takia). Alkeiskurssi maksaa yleensä noin muutaman sata euroa. Yksittäisten sukellusretkipäivän hinta vuokravarusteineen vaihtelee kunkin maan hintatason ja kohteen etäisyyden ja teknisen vaativuuden mukaan paristakymmenestä eurosta pariinsataan euroon. Jos haluaa sukeltaa useamman päivän, voi tavallisesti neuvotella sukelluskeskuksen kanssa jonkin pakettitarjouksen. Usein keskukset pystyvät lisäksi järjestämään edullisia majoituspalveluita.

Halvalla ei saa hyvää sukelluksenkaan maailmassa. Hämmentävän halvan sukelluspalvelutarjouksen (ainakin verrattuna muihin paikallisiin palveluntarjoajiin) kohdalla kannattaa pysähtyä miettimään, mistä kyseinen pulju on säästänyt? Varusteiden huollossa? Veneiden kunnossapidossa? Sukellusoppaiden ja kouluttajien määrässä ja laadussa? Myytkö turvallisuutesi alehintaan?

Jos laitesukelluksen hinta huimaa päätä, voi snorklaus tarjota myös mukavia elämyksiä ja se on paljon edullisempaa. Mahdollisten venekuljetusten ohella tarvitset vain yksinkertaisen välinesetin, jonka voit lainata tai vuokrata pikkurahalla hotellista tai sukelluskeskuksesta.

Mistä maailman hienoimmat sukelluskohteet löytyvät, ja miten niille pääsee?

Ensin pitäisi määritellä maailman hienoimmat kohteet... Osa klassikoista on olosuhteiltaan helppoja ja aloittelijoillekin sopivia. Se tietysti tarkoittaa, että niillä yleensä on paljon sukeltajia joka päivä mikä rasittaa paikan eliöstöä ja voi heikentää kohteen laatua. Iso osa legendaarisista kohteista on täynnä voimakkaiden virtausten nostamien ravinteiden houkuttelemia merieläimiä. Niihin koviin virtoihin ei tietysti aloittelijoilla ole asiaa, kuten ei myöskään syvällä sijaitseviin hylkyihin tai luolastoihin. Moniin upeimpiin kohteisiin tie aukeaa siis hankkimalla koulutusta ja kokemusta. Listoja upeista kohteista löydät tämän sivuston kohdasta "Linkkejä, ideoita ja videoita".

Monelle sen ensimmäisen avovesisukelluksen kohde jää ikuisesti upeana mieleen - vaikka se olisikin maailmanmittakaavassa melko mitätön. Joka sukellus voi olla elämys, jos siihen asennoituu oikein ja herkistää aistinsa havainnoimaan kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu. Meri ei ole staattinen ympäristö, vaan hetken odottelu tyhjän oloisella riutalla voikin hetken kuluttua muuttua löytämisen iloksi, kun jostakin kauempaa sinisestä hämystä leijuukin paikalla vaikkapa iso mantarausku.

Mikä on regulaattori? Hengittääkö sukeltaja happea? Miten paine tasataan? Miten sukellusvarusteet laitetaan valmiiksi...?

Tämä sivusto ei ole virtuaalinen alkeiskurssi tai sukellusopaskirja. Alkeiskurssi vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin.

Kuinka syvälle aloittelija saa sukeltaa?

PADI:n alkeiskurssin eli Open Water Diverin suorittanut aikuinen "saa" sukeltaa 18m syvyyteen. Jatkokurssin käynyt saa sukeltaa tätä syvemmälle aina noin 30m tienoille asti. Deep diver -erikoiskurssi syventää suositusrajan 40 metriin. Tätä syvemmälle ei tavallisilla harrastussukellusvälineillä ja paineilmalla ole oikein turvallista mennäkään. Lisätietoa Wikipediasta.

Syvyys ei ole mikään itsetarkoitus, ellei kyse ole esimerkiksi vapaasukeltajasta, joka haluaa tehdä jonkin ennätyksen. Valtaosa hienoista koralliriutoista sijaitsee melko lähellä merenpintaa, jotta niille lankeaisi paljon elintärkeää auringonvaloa. Syvemmällä sijaitsevista kohteista monet ovat erilaisia hylkyjä. Yli parinkymmenen metrin syvyyteen sukeltaminen vaatii tiettyjen asioiden huomioimista - asioiden, joihin pääsee perehtymään sukelluksen jatkokurssilla ja syväsukelluksen erikoiskursseilla. Lähinnä aloittelijat ylpeilevät sillä, kuinka syvällä ovat lomasukellustensa puitteissa käyneet.

Onko pakko sukeltaa veneestä?

Sukeltaa voi joko kahlaamalla rannasta veteen (tai kiipeämällä tikkaita alas laiturilta) tai hyppäämällä veneestä veteen. Molemmissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Kohde määrää, kumpi tapa on suositeltavampi ja osa kohteista on sukellettavissa joko veneeltä tai rannasta.

Mitä on vapaasukellus?

Sukellusta ilman paineilmaa tai muita sukelluskaasuja. Tällä hienolla lajilla on oma innokas harrastajajoukkonsa ja siihenkin järjestetään mainioita kursseja. Lisätietoa täältä.

Mitä on snorklaus?

Sukellusta perusvälineiden (= maski, räpylät, snorkkeli) avulla yleensä pinnan tuntumassa. Snorklaus on hyvä tapa totutella veden alla hengittämiseen, ja monista lomakohteista löytyy paljon hienoja snorklauskohteita. Monet kohteet ovatkin antoisia sekä laitesukeltajille että snorklaajille. Erinomainen ajanviete niille matkaseuralaisille, jotka eivät halua laitesukeltaa!

Pelkään vettä, voinko sukeltaa?

Mikä vedessä pelottaa? Syvyys? Läpinäkymättömyys? Aallokko? Virtaus? Jo alkeiskurssilla saatat kohdata kaikkia näitä ominaisuuksia. Hyvä uimataito ja tottuneisuus avovedessä toimimiseen ovat tärkeitä, jotta voit keskittyä pelon sijasta itse sukeltamiseen. Harjoittele koti-Suomessa! Ui meressä, kelluskele pelastusliivit päällä, harjoita uimataitoasi, veneile, kalasta - ihan mitä vain, mitä vedessä ja sen äärellä voi tehdä. Suuri osa merkittävistä sukelluskohteista on valtamerissä, joita varten kotoinen Itämeri on hyvä ja lempeä harjoituskenttä. Valtamerten villiys ja kokoluokka on kyllä ihan toista kuin meidän meremme, mutta jos Itämerikin tuntuu pelottavan vieraalta kannattaa ensin totutella siihen ennen suoraan loikkaa isompiin vesiin. Kuten edellä mainitsin, snorklaus kotimaan vesissä, uimahallissa ja ulkomailla on mainiota totuttelua sukelluksen maailmaan.

Miksi tällä sivustolla ei aktiivisemmin tuoda esille Suomessa sukeltamista?

Kuten useassa eri kohdassa sivustoa todetaan, on Suomi aliarvioitu ja loistava maa sukelluksen harrastamiseen. Tarjoilen myös useita linkkivinkkejä kotimaassa sukeltamiseen osiossa "Linkkejä, ideoita ja videoita". Fakta kuitenkin on, että monia sunnuntaisukeltajia houkuttavat lähinnä tropiikin helpot olosuhteet ja monille sukellus on lähinnä lomahupia. Tietenkin näkisin mielelläni mahdollisimman monen lomamatkasukeltajan jatkavan harrastusta kotimaassa, mutta tämän sivuston ensisijainen tavoite on lisätä nimenomaan sellaisten sukeltajien turvallisuutta ja myönteisiä kokemuksia, jotka ensi kertaa suuntaavat veden alle muun lomamatkan yhteydessä.

Keneltä voin kysyä lisäneuvoja sukelluksesta?

Ota yhteyttä paikalliseen sukelluskeskukseen, postaa kysymyksesi jollekin sukelluskeskustelufoorumille (linkkejä linkkiosiossa; huomioithan että joku on jo saattanut kysyä aiemmin samaa eli kannattaa selata ensin foorumia ja käyttää sen hakutoimintoja) tai kysy tutulta harrastajalta. Jos olet jo valinnut lomakohteesi ja ehkä sopivan paikallisen sukelluskeskuksenkin, voit ilman muuta ottaa myös sinne yhteyttä.

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä sukeltamisesta löydät Sukellus.info:n FAQ:sta.

Voiko ulkomailla suoritetulla sukelluskortilla sukeltaa Suomessa?

Olot etelän kirkkaissa vesissä ovat erilaisia kuin Itämeressä. Suomestakin löytyy helpompia makean veden ja merivedenkin kohteita, jotka sopivat aloittelijoille, mutta vaativampia kohteita varten on välttämätöntä perehtyä esimerkiksi pariköyden, sukelluslamppujen ja muun vastaavan käyttöön. Ota yhteyttä paikalliseen sukelluskeskukseen. Kokenut tropiikkisukeltaja ei ole kokenut Suomessasukeltaja, olot ovat niin erilaiset. Ainakin yksi sukelluskeskus Suomessa on alkanut järjestää pieni täydennyskursseja niille ulkomailla alkeiskurssit käyneille, jotka haluavat laajentaa harrastuksensa myös kotimaan sukellukseen - minusta tämä on erinomainen idea. Myös kuivapukukurssia kannattaa harkita meikäläisten vesien viileiden lämpötilojen vuoksi, ja kuivapuvun käytön hallitseva voi matkustaa kokemaan yhden maailman erityisimmistä sukelluskohteista: Silfran Islannissa.

PADI-järjestelmän kortit tunnistetaan kyllä Suomessa, ja PADI-kurssejakin täällä paljon järjestetään. Suomessa moni sukellusharrastaja omistaa kuitenkin omat välineensä ja sukeltaa sukellusseurojen kautta - niillä on usein omat PADIA laajemmat alkeiskurssijärjestelmänsä.

Mitä on Nitrox?

Nitrox on sukelluskaasuseos, joka sisältää enemmän happea kuin tavallinen hengitysilmamme. Monet tavalliset harrastajasukeltajatkin käyttävät Nitroxia (muut erikoiskaasut ovat sen sijaan niin sanottujen tekniikkasukeltajien heiniä). Sen käyttö vaatii oman koulutuksensa eli ennen alkeiskurssin käymistä ei sinun tarvitse sillä päätäsi vaivata. Ehdit ottaa asiasta rauhassa selvää myöhemmin, ja ilmankin pärjää mainiosti.

Mitä on tekniikkasukellus (technical diving, tec diving)?

Sukellusta, joka sekä välineistön, käytettävien kaasujen että kohteiden syvyyden/muun vaativuuden osalta menee selvästi yli tavallisen harrastesukelluksen. Lisätietoa Wikipediasta.

Kuka tämän sivuston on laatinut?

Olen kolmekymppinen eteläisemmässä Suomessa asuva nainen. En ole sukellusammattilainen tai superkokenut sukellusasiantuntija, vaan innokas harrastaja jonka sukellusura ei ole vielä pitkä. Olen AOWD-Nitroxkortitettu lomamatkasukeltaja joka on aina suunnittelemassa sitä seuraavaa vedenalaista seikkailua... Omat ykkössuosikkisukelluskohteeni ovat toivottavasti vielä edessäpäin! Tähän asti iloa ovat tuottaneet erityisesti Similanin saaret ja Malta.

Voiko sivuston ylläpitäjälle lähettää kysymyksiä?

Riippuu kysymyksestä. En osaa antaa suosituksia sukelluskeskuksista muuten kuin omien rajallisten kokemusteni kautta. Laitteiden hankintaa koskevissa asioissa on paras asioida osaavan sukelluskeskuksen kanssa, jonka henkilökunta osaa suositella kunkin kropalle ja mieltymyksille (ja kukkarolle!) sopivat varusteet. Terveydentilan yksilöllinen arviointi sukelluskelpoisuutta ajatellen ei ole netin kautta tehtävissä oleva asia, vaan vaatii lääkärinarvion. "Minulla on seja se, syön sitäjasitä lääkettä, voinko sukeltaa..." -tyyppisiin kysymyksiin en siis vastaa, eikä siihen tulisi kenenkään muun kuin kyseisen potilaan itse arvioineen sukelluslääkärin vastata.

Sivuston pitäjälle voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja käyttämällä blogin kommentointitoimintoa.